Uutiset - News

Peurakannan harventamisesta // About reducing the deer population

Valkohäntäpeura tuotiin Suomeen 1930-luvulla riistaeläimeksi - on siis alunperin vieraslaji. Se on kuitenkin erinomaisesti sopeutunut lounaisen Suomen oloihin ja viime vuosina kanta on kasvanut räjähdysmäisesti - maaliskuussa 2021 meillä oli yli 125.000 valkohäntäpeuraa. Viimeisten 20 vuoden aikana kanta on noin 3,5 -kertaistunut ja tihentymäalueilla on jopa 96 eläintä/1000 ha (RHY-tasoisissa kanta-arvioissa on huomattavasti epävarmuutta). Tämä siitä huolimatta, että edellisellä metsästyskaudella (1.9.20-15.2.21) saaliiksi saatiin 69.965 eläintä. (Husu-Kallio, MMM & Kärhämö, Suomen Riistakeskus ja Luke 11.1.2021)

Peuraa saa metsästää vahtimalla - ns.kyttäysjahti - 1.9. alkaen ja ajavalla koiralla tai miesajolla 25.9. alkaen. Kausi päättyy 15.2. Valtaosa saaliista saadaan nimenomaan kyttäysjahdista, noin 80 % - ja siihen useimmiten liittyy houkutteluruokinta. Webinaarissa puheenvuoroja käyttäneet maanviljelijät kokivat turhautumista siihen, ettei kantaa ole saatu vähenemään, joillakin alueilla päinvastoin ruokinta on isossa roolissa mm. kaupallisten jahtien onnistumiseksi. Lisäksi tuotiin esiin, etteivät kaikki seurat ole erityisen huolissaan liikenneturvallisuudesta, siksi lähelle teitä joitakin ruokintapaikkoja on tuotu. Ratkaisuina esitettiin mm. minimipinta-alarajasta (500 ha) luopumista ja pyyntikiintiöiden höllentämisestä, sekä ruokintakieltoa - houkuttelu olis edelleen sallittua, sen tärkeyteen vedoten.

Peuranmetsästyksen vapautuksella on kannattajansakin, minä en kannata sitä. Perustelen kantaani sillä, että metsästysseurat rakentavat ja ylläpitävät kyttäysjahtiin sopivia, turvalliseksi todettuja paikkoja. Metsästysseuroilla on saaliin käsittelyyn ja säilytykseen sopivia paikkoja - liha on tallessa ja menee lautasille. Meillä ei harjoiteta kaupallista toimintaa, huolehdimme maanomistajien lihaosuuksista, painotamme turvallista ja eettistä tapaa metsästää. Sitä valvotaan mm. velvoittamalla kytikselle meneviä ilmoittautumaan ja johan lahtivajalla roikkuvan ruhon luokaton osuma on kaikkien jäsenten todettavissa - ihan varmasti tulee sanomista. Talkoilla kunnossapidetyt paikat ja järjestelmällinen houkutusruokinta valikoituihin paikkoihin - pois liikenteen seasta -  varmistavat sen, että kiintiöt täytetään - ja itse asiassa mentäneen tänäkin vuonna yli alkuperäisen suunnitelman.

Ken taloudellista etua pelkää tästä koituvan - ei hätää. Talkootoiminta sisältäen myös SRVA-toiminnan ei päästä ketään pärjäämään rahallisesti ja harrastustoimintaa tämä nyt joka tapauksessa on. Isompi haaste on jakaa työtaakkaa nykyistä tasaisemmin - tuleva talvikokous ottaa siihenkin asiaan kantaa.

Minun osuuteni peurakannan leikkaamiseksi on vaatimaton - tähän mennessä kuluvalla kaudella kaksi peuraa ja kauris, mutta tuorein kaato tuotti myös hienon trofeen, jonka aion laittaa seinälle. Vielä kuukauden päivät mennään, katsotaan josko saalistilastoon saadaan täydennystä. Tärkeämpää on kuitenkin hyvä seura, koirien ja kanssaihmisten turvallisuus, sekä laadukas riistalaukaus, kun sille on otollinen hetki.

The white-tailed deer (Odocoileus virginianus) was imported to Finland in 1930´s. The population has grown - and is currently at about 125.000. The Finnish Wildlife Agency has a population management plan and they give out permits - this year to cut the expanding growth of the population. In the last 20 years, we´ve seen the population grow more than 3,5 fold. Understandably some landowners - farmers in particular - have had it and demand action. This year more licenses were given, and my club after having met our original game bag quota, was given more - and so we are busy until the end of the season, Feb 15. Dogs are also allowed - ie. drive hunting - until that date. 

There have been demands to get rid of the permits issued by the Finnish Wildlife Agency and let the landowners give or sell the permits as they please. I am against this - I prefer hunting is kept under the management of hunting clubs, my club has done a good job by making the game bag quotas and also making sure the landowners get their fare share of the meat we process. We do not sell hunting opportunities to outsiders. It is more voluntary work - especially with the SRVA work ie. assisting the police at game animal collision sites by tracking and if needed also putting down injured wildlife. I happen to came across a site one evening, and I offered to put down the deer as it was still alive, but the local SRVA team just arrived. Important work which is done for free. Also we take care of the high-seats, keep our selected feeding stations away from traffic - nationally about 80 % of the game bag comes from stalking, so getting rid of feeding altogether, is definitely not the solution.

My game bag is nothing to brag about - this season 2 white-tailed deer and a roe deer. But what a great time I´ve had, and we have four more weeks, so who knows, I may add to that still! The pic - I wanted to keep the antlers as trophy, it is my first buck :)